ERÄS URATARINA

Valmistuin 1980-luvulla mielenterveyshoitajaksi. Vaikka koulutus painottui psykiatriseen hoitotyöhön, siihen sisältyi myös kliinisen hoitotyön opetusta eli käytännössä minulla oli myös lähihoitajan pätevyys. Kokemusta hoitotyöstä minulle ei kuitenkaan juuri kertynyt, sillä työskentelin pääasiassa psykiatrisessa avohoidossa ja päihdetyössä. Olin pitkään myös kotona lasten kanssa.

1990-luvun lopulla aloitin sosionomin AMK-opinnot. Tuolloin sattumalta huomasin, että Pelastusarmeijan Iltalan vanhusten hoitokotiin haetaan hoitajien sijaisia. Koska minulla oli hoitajan pätevyys ja tarvitsin rahaa opintoihin, lupauduin tekemään kahden viikon sijaisuuden. Pelastusarmeija työnantajana oli minulle tuttu, sillä olin ensimmäisen kerran jo lukiolaisena ollut kesätöissä lasten lomakodissa Nummelassa.

Kaksi viikkoa Iltalassa olivat kuitenkin vaikeampia kuin olin kuvitellut! En ollut vuosiin tehnyt hoitotyötä. Välineistö oli muuttunut. Ihmettelin uusia insuliinipiikkejä, verensokerin mittareita ja muita härpäkkeitä, joita en ollut koskaan nähnytkään. Myös monet hoitosuositukset olivat vuosien mittaan muuttuneet. Koin itseni täysin avuttomaksi, mutta kiitos hyvän perehdytyksen sekä ystävällisten ja kärsivällisten työtovereiden, selvisin tuosta kahdesta viikosta – ja asukkaatkin selvisivät!

Päätin vakaasti, että en ikinä enää hakeudu hoitotyöhön, vaan suuntaudun täysin toisenlaisiin tehtäviin. Kuinka ollakaan: heti ensimmäisenä aamuna sijaisuuden päätyttyä hoitokodin johtaja soitti ja pyysi minua palaamaan, koska sijaisten tarve on akuutti. En ymmärrä, mikä sai minut suostumaan, mutta seuraavasta sijaisuudesta tulikin hieman pidempi. Taisin työskennellä yhteensä noin vuoden verran Pelastusarmeijan kahdessa eri vanhainkodissa hoitajana. Työ alkoi sujumaan ja rupesin pitämään siitä. Erityisesti pidin meidän ihanista vanhuksistamme. Oli etuoikeus saada palvella heitä heidän viimeisinä elinvuosinaan. Olivathan he sukupolvea, joka oli uhrannut paljon hyvinvointiyhteiskuntamme hyväksi. He ansaitsivat parhaan mahdollisen hoidon ja kunnioitukseni.

Kun sain sosionomiopiskeluni päätökseen, en jatkanut enää hoitajana, vaan siirryin toisiin tehtäviin Pelastusarmeijassa ja olen sen jälkeen yli 20 vuoden ajan saanut työskennellä monissa mielenkiintoisissa tehtävissä samalla työnantajalla.

Pidän kovasti työstäni. Pelastusupseerin työ on monipuolista. Saan isosti vaikuttaa työni sisältöön. Jollekulle voisin selittää, että olen ikäänkuin pastori, mutta se ei tuo esille Pelastusarmeijan upseeriuden kaikkia puolia. Minä elän ja teen kaiken elämässäni Jumalan kunniaksi. Isoin ja tärkein tehtävä taitaa olla ihmisten kohtaaminen.

Kuvassa, joka on otettu työpöytäni luona, on taustalla näkyvillä upseerin liittolupaus, jonka olen allekirjoittanut 21.10.16. Siinä sanotaan:

Jumalan kutsumana julistamaan evankeliumia Herrastamme Jeesuksesta Kristuksesta sitoudun Pelastusarmeijan upseerina tämän juhlallisen liiton kautta: 

#Rakastamaan ja palvelemaan Jumalaa yli kaiken koko elämäni ajan, 

#Elämään sielujen voittamiseksi ja pitämään sielujen pelastumista elämäni korkeimpana päämääränä, 

#Välittämään köyhistä, ravitsemaan nälkäisiä, vaatettamaan alastomia, rakastamaan myös niitä, joita on vaikea rakastaa ja olemaan ystävä niille, joilla ei ole ystäviä, 

#Noudattamaan Pelastusarmeijan oppia ja periaatteita ja Jumalan armon avulla elämään pelastusupseerille soveliaalla tavalla. Herrani ja Pelastajani avulla allekirjoitettu territorion johtajan, upseerikoulun upseereiden ja kadettitovereideni läsnä ollessa.– Riku

#pelastusarmeija #kohtaaminen #evankeliumi #jumalankutsuma #siunattutyö #uskojapalvelu #upseeri

Osastot ovat osa paikallista yhteisöä

Hengellisen ja sosiaalisen toimintansa kautta osastot pyrkivät kohtaamaan ja palvelemaan ihmisiä kokonaisvaltaisesti erilaisissa elämän kysymyksissä.

Osastojen yhteydessä järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi säännöllisesti erilaisia pienryhmiä ja harrastustyyppisiä kokoontumisia.

Kokoontumiset ovat merkittävä osa Pelastusarmeijan kokonaistyötä, sillä vuosittain osastojen kautta kohdataan kymmeniä tuhansia ihmisiä erilaisissa tilaisuuksissa. 

Pelastusarmeijan osaston toiminta on avointa kaikille ja mukaan tuleminen on helppoa.