Pelastusarmeija on arvostettu kansainvälinen hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestö, joka tekee sosiaalista auttamistyötä.

Meillä välitetään työntekijöistä aidosti. Haluamme panostaa työntekijöidemme osaamiseen, koulutukseen ja viihtymiseen kaikissa yksiköissämme.

Meillä työtä tehdään yhdessä.

Pelastusarmeija työnantajana on sitoutunut huolehtimaan henkilöstön kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, ja yksi tärkeä osa-alue tässä on työkyvyn tukeminen. Tämän vuoksi olemme tarjonneet esihenkilöillemme erityistä työkykyjohtamisen valmennusta, jotta he voivat paremmin tunnistaa ja tukea työntekijöidemme työkykyä erilaisissa tilanteissa. Olemme yhdessä esihenkilöiden, työsuojelun edustajien kanssa luoneet toimintamallin, kun henkilöllä on joko mielenterveyden tai tuki- ja liikuntaelin haasteita. Uskomme, että kun toimintamalli on juurtunut osaksi työpisteiden arkea, on henkilöstöllä matalampi kynnys ottaa oman työhyvinvoinnin muutokset esille työyhteisössä ja oman esihenkilön kanssa.

Koska työkyvyn vahvistaminen on sekä työantajan ja työntekijöiden yhteistyötä halusimme varmistaa, että henkilöstöllämme on mahdollisuus kehittää omia työkykyyn liittyviä taitojaan ja tietoja. Siksi tarjosimme kaikille mahdollisuuden osallistua valmennukseen, jossa käsiteltiin työkykyyn ja sen vahvistamiseen liittyviä teemoja. Uskomme vahvasti, että satsaaminen työkykyyn kannattaa, ja se hyödyttää sekä yksilöitä että koko Pelastusarmeijaa pitkällä tähtäimellä. Hyvinvoiva henkilöstö on myös meidän kohtaamien ihmisten kannalta merkittävää.

Työterveyshuollon ja Pelastusarmeijan välinen yhteistyö oli toimivuudeltaan heikkoa – huomio kiinnittyi mm. pitkiin sairaslomiin sekä tiedolla johtamisen haasteisiin. Tarve oli tehdä jotain ja huomattiin, että ulkopuolista apuvoimaa ratkaisuun kaivattiin. Tästä lähti Pelastusarmeijan ja Emkinen välinen yhteistyö liikkeelle.

Ratkaisu
Projektille asetettiin selkeät tavoitteet ja ensimetreillä huomattiin, että pelkästään työterveyshuollon kumppanin kilpailuttaminen ja vaihto ei ole riittävä ratkaisu vallitsevaan tilanteeseen. Asiaa tahdottiin lähestyä kokonaisvaltaisemmin. Yhteistyön tulisi niin tukea Pelastusarmeijan tavoitetta toimia sosiaalisesti vastuullisena työnantajana kuin korostaa työkykyasioiden tärkeyttä sekä ihmisten sitouttamista koko organisaatiossa. HR:n mentorointi ja esihenkilö- sekä henkilöstövalmennukset saivat näin oman paikkansa työterveyshuollon kilpailutuksen jälkeisessä projektisuunnitelmassa.

Vaikutukset
Projektille asetetut numeraaliset tavoitteet saavutettiin. Tärkeintä kuitenkin on huomioida muutos, joka jalkautui henkilöstöön sekä henkilöstöjohtajan valmiuteen luotsata tulevaisuudessa työkykyjohtamisen kokonaisuutta, ei yksittäisiä toimenpiteitä.

”Minulle on henkilökohtaisesti tärkeää ja merkityksellistä edistää näitä työkykyasioita”, kertoo Pelastusarmeijan henkilöstöjohtaja Marja-Liisa Mäkelä.

”Työ voi olla parhaimmillaan kuntouttavaa toimintaa, ja osatyökykyinen tai työkyvyttömyysriskissä oleva ihminen säilyy osana yhteisöä. Osallistaminen työpajoihin lisäsi kaikkien ymmärrystä ja sitoutti työskentelemään uuden toimintamallin mukaisesti. Vielä on kuitenkin työtä edessä, jotta saamme sellaisen työkulttuurin aikaiseksi, jossa voidaan keskustella myös työkykyasioista luontevasti yhdessä ja kerromme uskaliaasti, kun ei olla työkykyisiä. Vastuullisena työnantajana tahdoimme tämän arvokkaan asian myös osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä, jolloin he kuulevat mm. Pelastusarmeijan historiasta sekä oppivat nykyisestä toiminnasta, jossa välittäminen ja työkykyasiat ovat osa kulttuuria”, jatkaa Marja-Liisa.

Yhteistyö Emkinen kanssa saa Marja-Liisalta hyvää palautetta, koska työskentely työkykyjohtamisen asiantuntija Kati Räfstenin kanssa on ollut mukavaa ja vaivatonta. Välitön ja avoin keskusteluilmapiiri on mahdollistanut myös haastavista asioista puhumisen. Erityiskiitosta saa Katin opettava valmennusote, ja tämä jättää luottamuksen siihen, että työkykyasiat ovat varmasti ”paremmin näpeissä”. Lopulta kokonaisvaltainen työkykyjohtaminen ulkoisine sidosryhmineen vaatii selkiytyneet roolit ja vastuut. Yhteistyön loppusuoralla hyvää palautetta on saatu niin työeläkevakuuttajalta kuin uudelta työterveyshuollon toimijaltakin: ”Nyt ollaan oikeiden asioiden äärellä ja aito kumppanuus yhteistapaamisissa varmistaa, että suunta pysyy oikeana jatkossakin.”