Työkykyjohtamisen kehittämisprojekti
Työterveyshuollon ja Pelastusarmeijan välinen yhteistyö oli toimivuudeltaan heikkoa – huomio kiinnittyi mm. pitkiin sairaslomiin sekä tiedolla johtamisen haasteisiin. Tarve oli tehdä jotain ja huomattiin, että ulkopuolista apuvoimaa ratkaisuun kaivattiin. Tästä lähti Pelastusarmeijan ja Emkinen välinen yhteistyö liikkeelle.
Ratkaisu
Projektille asetettiin selkeät tavoitteet ja ensimetreillä huomattiin, että pelkästään työterveyshuollon kumppanin kilpailuttaminen ja vaihto ei ole riittävä ratkaisu vallitsevaan tilanteeseen. Asiaa tahdottiin lähestyä kokonaisvaltaisemmin. Yhteistyön tulisi niin tukea Pelastusarmeijan tavoitetta toimia sosiaalisesti vastuullisena työnantajana kuin korostaa työkykyasioiden tärkeyttä sekä ihmisten sitouttamista koko organisaatiossa. HR:n mentorointi ja esihenkilö- sekä henkilöstövalmennukset saivat näin oman paikkansa työterveyshuollon kilpailutuksen jälkeisessä projektisuunnitelmassa.
Vaikutukset
Projektille asetetut numeraaliset tavoitteet saavutettiin. Tärkeintä kuitenkin on huomioida muutos, joka jalkautui henkilöstöön sekä henkilöstöjohtajan valmiuteen luotsata tulevaisuudessa työkykyjohtamisen kokonaisuutta, ei yksittäisiä toimenpiteitä.
”Minulle on henkilökohtaisesti tärkeää ja merkityksellistä edistää näitä työkykyasioita”, kertoo Pelastusarmeijan henkilöstöjohtaja Marja-Liisa Mäkelä. "Työ voi olla parhaimmillaan kuntouttavaa toimintaa, ja osatyökykyinen tai työkyvyttömyysriskissä oleva ihminen säilyy osana yhteisöä. Osallistaminen työpajoihin lisäsi kaikkien ymmärrystä ja sitoutti työskentelemään uuden toimintamallin mukaisesti. Vielä on kuitenkin työtä edessä, jotta saamme sellaisen työkulttuurin aikaiseksi, jossa voidaan keskustella myös työkykyasioista luontevasti yhdessä ja kerromme uskaliaasti, kun ei olla työkykyisiä. Vastuullisena työnantajana tahdoimme tämän arvokkaan asian myös osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä, jolloin he kuulevat mm. Pelastusarmeijan historiasta sekä oppivat nykyisestä toiminnasta, jossa välittäminen ja työkykyasiat ovat osa kulttuuria”, jatkaa Marja-Liisa.
Yhteistyö Emkinen kanssa saa Marja-Liisalta hyvää palautetta, koska työskentely työkykyjohtamisen asiantuntija Kati Räfstenin
kanssa on ollut mukavaa ja vaivatonta. Välitön ja avoin keskusteluilmapiiri on mahdollistanut myös haastavista asioista puhumisen. Erityiskiitosta saa Katin opettava valmennusote, ja tämä jättää luottamuksen siihen, että työkykyasiat ovat varmasti ”paremmin näpeissä”. Lopulta kokonaisvaltainen työkykyjohtaminen ulkoisine sidosryhmineen vaatii selkiytyneet roolit ja vastuut. Yhteistyön loppusuoralla hyvää palautetta on saatu niin työeläkevakuuttajalta kuin uudelta työterveyshuollon toimijaltakin: ”Nyt ollaan oikeiden asioiden äärellä ja aito kumppanuus yhteistapaamisissa varmistaa, että suunta pysyy oikeana jatkossakin.”